torstai 30. kesäkuuta 2011

Harrastukset - elämän tarkoitus

Nyt taas pännii. Palasin lomalta ja työt kyllä haittaavat nyt huolella koiraharrastuksia :( Eritoten tää vuorotyö :( Harrastusten pitäis mennä töiden edelle, harrastukset ovat todellakin elämän tarkoitus!

Viime la päästiin sentäs agilityyn, nyt sitten lahjakkaasti skipataan kolme viikonloppua harkoista, mun iltavuorojen takia. Viimeksi harkat pidettiin hallissa, mikä oli vaihteeksi tosi kivaa, keinonurmi on Mantan ja mun juttu :) Manta oli ihana, kovin vauhdikas ja pätevä. Harmi vaan, luuli keinua puomiksi ja rynni keinulle tehden lentokeinun, jota kovin säikähti. Keinu oli sitten aivan kamala, mutta saatiin pari onnistunutta suoritusta ja palkkailin paljon. Näitä harjoituksia nyt lisää ja naksutin avuksi. Huom. muista naksutella ja palkata myös siitä, kun painaa keinun alas eli ei aina lopun kontaktilla.

Eilen reenattiin Patarilla yhdessä Jonnan ja koirien sekä Camin ja Nean kanssa. Niin ja muutaman futaajan kanssa :) Sattui olemaan jotkut turnaukset kentillä, mutta mahduttiin ihan kentän laitaan tekemään treenikenttä. Olipa hyvä. Häiriötä oli paljon, myös Mantan mielestä kovin ihanat tytöt; Cami ja Nea, jotka potkivat futista treenin aikana. Mielestäni Manta keskittyi tosi hyvin tokoon eikä tuntunut ainakaan, että olisi ottanut yhtään ympäristöstä häiriötä, hyvä Manta!

-Alkuun luoksetuloa.
Jonna käskytti. Ensin otin suorana ja tuli sikakovaa sivulle :) Sitten stopin kanssa ja teki saman kuin Orimattilassa eli ei stopannut... Hmmm. Joku vihje tähän on keksittävä nyt. Muistuttelin sitten parin tötsän kierron kautta ja teki ok stopit. Uudestaan kokonaisena, nyt stoppasi, mutta ei hyvin. En palkannut. Sitten taas ja teki jo paremmin, siksi palkkasin. Ei tosin tehnyt edelleenkään Mantan parasta stoppia. Joo, tiedän, pitäisi palkata vain siitä, millaisena sen haluaa tekevän... Lopuksi vielä yksi suora, ei ennakointia, joten voi rauhassa hioa stoppia nyt. Käskynä mulla on stopissa sama kuin jäävässä eli "seiso", tekisi mieli vaihtaa näihin stoppeihin ihan "stop", mutta toi seiso-käsky on toiminut tähän mennessä niin hyvin, enkä haluaisi kauheasti eri käskyjä, kun Mantalla on toiminut hyvin tutut peruskäskyt. Jaah, taas pohtimista.

Manta lepäämään. Tein tosi vähän kuuman sään takia, enempi on hyötyä treenistä, kun keskittyy kuumalla vain pariin eri juttuun. Vire olikin Mantalla nyt tosi hyvä.

Välissä tein Wendyn kanssa. Wendy odotteli nyt hihnassa auton perässä jopa tosi hyvin Wendyksi. Vain vähän vinkui. Itse treenikin sujui nyt paaaaljon paremmin kuin viime aikoina. Wendy ja Jade teki aluksi paikallamakuut, Wendy pysyi, mutta paarma häiritsi sitä ja vaihtoi pari kertaa asentoa. Oli kuiteskin rauhallinen! Sitten sivulletuloja ja parin askeleen seuruuta. Wendy keskittyi ihan oikeasti :) Ihanaa. Pari kertaa liihotteli kentällä ja varasti tötsän, mutta tuli aina kutsusta luokse. Tuntui hyvältä.

-Mantan kanssa tunnaria.
Olin suunnitellut tekeväni joko seuruun tai tunnarin ja valitsin tunnarin nyt kun oli Jonna apuna. Jonna vei kapulat n. 10m:n päähän, vieraat pareittain rivissä, oma kapula erikseen rivissä. Aluksi Manta ei millään lähtenyt missä-käskystä etsimään, kunnes näytin myös kädellä. Ei vissiin tajunnut, missä kapulat on. Meni vauhdikkaasti kapuloille, mutta malttoi haistella eikä ottanut nyt vieraita suuhun. Tehtiin pari toistoa, malttoi haistella ja toi oman, jes! Ja pureskeli vain ihan vähän kapulaa, kun lähestyi mua.

Piti ottaa Mantankin kanssa paikallamakuu, mutta unohtui. Ens kertaan sitten! Reenien päätteeksi ajettiin meidän lähelle Herrasmanniin viemään koiruut uimaan ja kylläpä niillä oli kivaa. Jadekin teki ihan pienen uintilenkin :) Kiitti taase seurasta!

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Tokocup Orimattila

Viikonloppuna käytiin naapuriseuran järkkäämissä agilityn SM-kisoissa haistelemassa kisatunnelmaa ja nauttimassa maxiluokan koirakoiden menosta. Muuten ollaan vain nyt kyläilty ympäriinsä koirien kanssa, eilen käytiin metsälenkillä ystäväni ja hänen dalmisherran kanssa. Meidän koiruut nautti täysin rinnoin vapaudesta metsässä ja lopuksi isolla pihalla kirmaamisesta. Kertaakaan ei koirat lähteneet metsään omiaan tutkimaan (siis Wendy) :) No, ehkä kerran harhautuivat eri polulle ja hetken päästä vasta sieltä tulivat takaisin.

Tänään sitten tositoimiin ja Orimattilaan kevään ja kesän viimeiseen tokocuppiin. Sää oli aurinkoinen ja veikkasin, että Manta olisi edes vähän löysä... mutta mitä vielä, se oli sairaan virrakas, koko suorituksen ajan. Tässä liikkeet, tuomarina Marko Vuorenmaa:

Paikallamakuu 7: Maahanmenoon tarvi 2 käskyä. Olisi pitänyt sanoa ennen käskyä uusi "sivu", jotta olisi taas mukana. Kun jätin Mantan, se jäi vinkumaan ja vielä aika kovaäänisesti. Kun olin menossa piiloon, komensin Mantaa ja hiljeni ainakin piiloon menon ajaksi. Lopuksi Marko kommentoi, että vinkui ainakin alussa, muuten ei ollut kuullut vinkumista. Tähän nyt treeniä...

Seuruu 8: Suurimman osan ajasta tosi huippuseuruuta; oikea paikka ja hyvä kontakti sekä hyvä työskentelyinto, mutta yks täyskäännös oli niiiin väljä, että annoin uuden seuraa-käskyn, jonka jälkeen lähti mun sivulta, että "tää oli nyt tässä, lähdetään palkan hakuun". Silloin kielsin ja tuli kiltisti takas seuruuseen. Myös vika täyskäännös väljä ja hidas ja komensin, jonka jälkeen taas mukana. Mantan vire yllätti mut täysin, ja vaikka pysyin rauhallisena niin olikin oltava taas tiukka, jotta neiti pysyy hallussa..

Maahanmeno 10: Mahtava. Sivusilmällä katsoin meneekö maahan, ja se tipahti kuin kivi. Hyvä Manta!

Luoksetulo 5: Just just. Tuli satalasissa luokse eikä ehtinyt pysähtymään. Koskaan ennen ei ole jättänyt stoppaamatta. Outoa, mutta tosiaan vauhtiakaan ei ole koskaan ollut noin hirveesti. Tätä muistuteltiin kisan jälkeen ja tekipä mageet stopit :)

Seisominen 10: Super!

Noutaminen 8,5: Lähti kovaa kapulalle, tassulla siihen taas koski, mutta otti hyvin suuhun ja tosi reippaalla laukalla suoran sivulle! Koetilanteessa eka kerta, että palauttaa noin hyvään, suoraan perusasentoon. Kun otin kapulan, nousi ennen liikkurin kiitosta. Näitä taas treeniin.

Kauko-ohjaus 10: Upeet vaihdot.

Estehyppy 8: Hyppäs hyvin, tarvi istumiseen 2 käskyä, takas hyvin.

Kokonaisvaikutus 9. Tuomarin kommentti, että hyvällä mallilla on avoin...

Näköjään tuo Mantan virrakkuus yllätti sen verran mut, että unohdin kehärituaalit. Olen laittanut Mantan joka liikkeen jälkeen käy siihen -käskyllä maahan odottamaan, paitsi nyt. Ja se olis ollut hyvä, kun nyt liihotteli menemään ja ois joka liikkeen jälkeen halunnut lähteä omalle tokopussille, joka oli kentän laidalla. Leikitin Mantaa suosikkilelulla ennen kehää, se varmaan nostatti kierrokset ja vire säilyi pitkäänkin, koko suorituksen. Toisaalta nyt on valeraskaus oireet ohi ja tekeminen vähän toisenlaista. Ota näistä nyt selvää, mutta nyt oli sitä kaipaamaani virtaa, joten turha valittaa.

Kivaa juhannusta kaikille!!!

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Kesälomalaiset

Wenkku.
Manninen.

Kesälomallakin kuuluu treenata, nyt ei ainakaan voi edes taukoilla, kun on aikaa ja valoisaa treenata, milloin vain :)

Loppuviikon puuhasteluihin ovat kuuluneet keskiviikon verijälki ja torstain tokotreenit Rajamäellä Jonnan ja koirien kanssa.

Keskiviikko-aamuna lähdin tekemään koiruille jäljet... Ja totesin, ettei ainakaan mejä ole minun laji! Hyttyset hyökkäsivät kimppuuni, ja yritä nyt niitä hätistellä, kun toisessa kädessä on verikippo ja toisessa narun päässä oleva verisieni. Tein vain kaksi jälkeä, Wendylle lyhyempi (ehkä 20x30m) ja Mantalle hiukan lyhyempi kuin taippareiden jälki (60x60). Pari tuntia (vain) annoin jälkien vanheta ja uudestaan metsään hyttysten iloksi. En malttanut odottaa kauempaa, olisi pitänyt, sillä jäljet oli ainakin helpot noille koirille. Wendy sai jäljestää ekana, ihka ensimmäisen jälkensä. Wendy jäljesti rauhallisesti, mutta rohkeasti, ei kysynyt multa mitään neuvoja. Pari varmistusta teki jäjellä. Kaadoksi olin jättänyt sorsan siiven, jota olin vähän "maustanut" verellä, mutta Wendy oli sitä mieltä, että tuohan on meidän siipi, jatketaan nyt vaan matkaa :)

Sitten Manta. Viime kesänä en tehnyt yhtäkään jälkeä, joten viimeksi Manta oli jäljestänyt kesällä 2009. Manta oikein veti jäljen alkuun ja lähti tosi varmanoloisena matkaan. Yhtään ei mua odotellut vaan reippaasti jäljesti maavainulla eteenpäin. Kulmassa meni vähän pitkäksi, mutta tajusi sen äkkiä ja lähti ilmavainulla kulmasta vasempaan. Jatkoi kyllä sitten taas maavainua käyttäen. Manta taas tohkeissaan haisteli kaato-siipeä, ja koitti syödä sitä! Tästä on hyvä jatkaa taipparitreeniä.

Eilen treenailtiin siis Rajamäellä koirien koulutuskentällä. Koirat saivat ensin pulahtaa kentän takan olevassa lammessa. Ja kyllä sitten virtaa löytyikin kaikilta.

-Manta teki Sumon jälkeen hyppynoudon alkeita. Jätin esteen toiselle puolelle kapula suussa odottamaan ja kutsuin hyppäämään. Palkkasin uuteen leluun, johon tosiaan vaihtoi nyt puukapulankin. Nyt on ehkä löytynyt se ihan paras lelupalkka, kiva :) Ahne, kun olen niin tein yhden melkein kokonaisen hyppynoudon eli lähetin pa:sta hyppäämään ja hakemaan kapulan, kapula suussa hyppäsi takaisinkin pienen käsiavun avulla. Ja palkaksi lelu. Manta teki kaikki toistot supervireessä, tuntui aika mahtavalta.

-Sitten seuruu. Jonna käskytti avoimen luokan seuruun, ja nyt meni jo paremmin. Kontakti pysyi vasemmalle käännöstä lukuunottamatta ja Jonnan mukaan paikkakin oli hyvä. Se tuntuikin siltä. Palkaksi taas lelu. Manta sitten autoon huilimaan.

-Hertan ja Sumon jälkeen Mantan kanssa tein vielä ruutua. Ensin taas vein lelua ruutuun ja merkin kiertojen kautta sitä lähettelin. Vauhti oli hyvä, pikkasen oli innoissaan, kun sai vain juosta (isänsäkin tuosta juoksemisesta kovin pitää ;)). Lelu suussa juoksenteli ympäri kenttää. Pari ruutua niin, että Jonna oli ruudun vieressä heittämässä lelua palkaksi. Pari toistoa meni niin, että hakeutui Jonnan lähelle, korjasi kyllä ruutuun, muttei siis sinne suoraan juossut. Vikalla kerralla onnistui, ja juoksi upeesti ruutuun. Hyvä oli tähän lopettaa.

Wendy pääsi kaiken stressaamisensa jälkeen tekemään ihan vähän agilityä eikä siitä meinannut tulla mitään. Pohdiskelin, johtuukohan siitä, että kun on tunninkin odotellut ja stressannut autossa, ei sitten kykene tekemään kauheen hyvin keskittyen hommia. Hirmu iloinen ja onnellinen se on päästessään kentälle, mutta alku on aina aika sähläämistä. Loppuun koiruut pääsivät vielä pulahtamaan veteen ja loppupäivä menikin huiliessa kotona, kun itse kävin sukuloimassa. Kiitos jälleen Jonnalle treeniseurasta!

Wendyn tuumailut.

Viikonloppuna ei varmaan treenata mitään, kun agilitykin peruttiin. Sunnuntaina menen katsomaan agilityn SM-kisoja, kun ne ihan tuossa naapurissa järjestetään :) Pääsee ihastelemaan vauhdin hurmaa.

Manta kesätunnelmissa.

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Ruutua

Ostin SM-kisoista ihka oikean ruutunauhan kiinnikkeineen päivineen ja sitä oli päästävä testaamaan. Eilen harkattiin yksistään Patarilla ja sääkin sopivasti viileni niin suunnittelin Mantalle vauhti- ja asennetreenin. Tarkoituksena oli saada Manta toimimaan korkeammassa viretilassa, sillä nyt kuumilla keleillä on tehnyt ihan hyvin hommia, mutta vauhti (ja vire) on kärsinyt. Nyt Manta oli aivan liekeissä! Ennen kuin virittelin kentälle ruutua, pohdiskelin, miten Manta suhtautuisi variksiin ja lokkeihin, jotka olivat vallanneet Patarin nurtsit. Kyllä ne onneksi siirtyivät kenttien toiseen päätyyn alta pois ;) Itse näin vielä hiekkatien toisella puolella olevilla nurtseilla kolme pupua, mutta ajattelin, ettei Manta niitä edes huomaa tokon tohinoissa. Eikä huomannutkaan, myöskään lintuihin ei kiinnittänyt mitään huomiota.

-Aloitettiin seuruulla.
Manta oli niin tohkeissaan, että koitti ihan tosissaan katsoa mua silmiin koko ajan ja paikka oli siis taas mun makuun liian edessä. Otin sitten hihnan avuksi, ja aina kun kulki oikeassa paikassa, palkkasin uudella lelulla. Se nostatti selkeästi kierroksia... Tehtiin muutamia askelia, pidempää seuruuta täyskäännöksineen ja paikallaan käännöksiä. Paikallaan käännöksissä vasemmalle kääntyminen on ihan super, mutta oikealle meinaa tulla mun ohi. Ihmeellistä, että näin päin. Sain seuruussa kuitenkin palkattua Mantaa hyvin, nyt piti ainakin kontaktia ihan koko ajan.
-Sitten ruutua.
Olin itsekin innoissani, kun sain "rakennettua" niin hyvän ruudun. Ruutua tein lelun kanssa, aluksi vietiin Mantan kanssa lelua ruutuun. Ihan ekalla kerralla, kun oltiin viemässä lelua ruutuun testasin suht läheltä, onko Mantalla mitään ajatusta ruudusta ja lähetin sen ruutuun. Juos musta katsottuna ruudun ihan oikeaan reunaan hiukan ruudusta ulos ja annoin uuden ruutu-käskyn, jolloin korjasi hyvin ruudun keskelle. Hyvä Manta! Sitten tehtiin pari toistoa niin, että lelu oli ruudussa ja lähetin merkin kierron kautta ruutuun. Nämä meni hyvin ja juoksi kovaa ja suoraviivaisesti ruutuun. Sitten tyhjään ruutuun lähettämisiä taas merkin kiertojen kautta ja vau, joka kerta juos täysiä ruutuun ja vielä keskelle ruutua, juoksin heittämään sille lelun palkaksi. Sit taas vahvistin ruutua pari toistoa viemällä lelua ruutuun. Uusi lelu oli koetuksella, kestää ehkä just vielä yhdet treenit.

Manta autoon ja Wendyn kanssa ruudun alkeita. Jätin Wendyn istumaan ja vein lelua ruutuun. Hyvin pongasi ja juoksi ruutuun lelua hakemaan. Lelun kanssa heitti vähän lenkkiä ja äkkäsi mun laittamat matalat kehätötsät kentällä. Niitä koitti sitten ryöstää ja lähteä karkuun tötsän kanssa. Leikitin sitten tarkoituksella Wendyä narupallon kanssa tötsien vieressä ja aina kun meinasi napata tötsän, kielsin ja kun totteli palkkasin palloleikillä. Sitten vielä ruutua, mutta Wendy ei jaksanut enää keskittyä ja juoksi ruutumerkin kimppuun ja koitti kaivaa ruutunauhan kiinnikettä maasta :/ Mitä mun kiltti Wendy tekikään, olin järkyttynyt. Saatiin onneksi yksi hyvä ruutu loppuun ja leikki nätisti narupallolla.

Manta kehiin.
-Metallikapulan kanssa pito- ja vauhtiharjoitus.
Tehtiin metallikapulan kanssa tötsien kiertoleikkiä. Menipä kivasti, tässä vaihtaa oikein hyvin leluun toisin kuin kivojen puukapuloiden kanssa ;)
-Loppuun vielä vein Mantan ruutuun makaamaan ja tehtiin erikseen ruudun loppuosaa eli maassa pysymistä ja seuraamaan kutsumista. Meni ok, vaikkei olla vielä tätä harjoiteltu. Kun käännyin ruudun edestä oikealle ja palatessani kohti lähtöpaikkaa, koitti Manta tulla seuraamaan eka mun oikealle, mutta pienellä käsiavulla nämäkin rupes sujumaan. Tein vielä kokonaisen voittajan ruudun, oli niin hyvä fiilis. Lähetin Mantan n. 20m:n päästä ruutuun, jonne juoksi kovaa ja ilman mitään epäröintiä, stoppasi hienosti käskystä ja meni kiltisti käskystä maahan. Loppuosan tein Mantalle helpompaan suuntaan tulla seuramaan. Meni hienosti, hyvä Manninen! Rupeis vähän hahmottamaan tätä liikettä kokonaisena. Tässäkin palkkasin lelulla, nameja mulla ei ollut ollenkaan mukana ja tuntui, että Manta oli jotenkin motivoituneempi tuon ihanan uuden lelun kanssa.

Voittajaluokkaa ajatellen ei olla vielä harjoiteltu hyppynoutoa eikä kaukoja kokonaisena liikkeenä. Töitä on vielä tunnarissa (!), metallinoudossa ja tietty ruudussa, jotta sen kunnolla hiffaisi. Seuruussa toki on koko ajan työstämistä ;) Työmaata kerrakseen.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

"Pieni ankanpoikanen, polskutteli veessä.."

Tämä viikko on ollut helteinen ja olen käyttänyt koirat uimassa päivittäin. Kumpikaan koiruista ei ole mitenkään kiihkona veteen, mutta joka kerta juoksevat järveen innolla ja jäävät sinne seisoskelemaan ja vilvoittelemaan. Lahdessa on kieltämättä hyvin huomioitu koirat näin kesäisin ja täällä on oikein koirille suunnattuja uimarantoja muutama. Ollaan eri rantoja testailtu ja ehdottomia suosikkeja ovat Herrasmanni ja Niemen satama. Pari rantaa ovat aivan autotien läheisyydessä ja niissä voi käyttää koirat vain kastautumassa ja ottaa samantien hihnaan. Ihan ok sekin välillä.

Vesinoutoa ollaan vähän treenattu; Manta on luotettava noutaja, rauhallisesti lähtee uimaan, mutta ui tosi hyvin ja tuo käteen saakka dummyn. Wendy ei vielä lähde kovin kauas hakemaan ja sen kanssa tehdään ihan pientä matkaa. Nyt viimeksi toi dummyn jo rantahiekalle, sillä ihan alkuun jätti sen veteen. Wendyllä toimii kanssa se, että lähden vähän sitä karkuun, kun on matkalla mun luo. Wendy silti tykkää enempi rannalla vain vilvoitella eikä niinkään uida.

Treenailut näin kuumalla olen suosiolla jättänyt. Paitsi la meillä oli agility ja vaikka aloitettiin jo klo 9, oli turkasen kuuma jo silloin. Tehtiin rata kahdessa osassa, ensimmäinen puolikas sujui kivasti ja Manta oli innokas. Toisella puoliskolla kuumuus vei terän, jaksoi kyllä juosta, mutta teki helpoissa kohdissa virheitä, kun ei vaan jaksanut keskittyä. Puomille yritti kivuta koko ajan, vaikka tiesi, että piti mennä putkeen. Putki ei tänään ollut kauheen kiva. Treenien jälkeen taas uimaan :)

Tänään olin katsomassa ja jännittämässä tokon SM-kisojen finaalia Klaukkalassa. Oli upea nähdä huipputokoilijoita, taso oli tosi kova. Kuumuudesta huolimatta koirat teki töitä satasella, kyllähän toisaalta työkoirien pitääkin.

Kotona illalla otin pihatokot molempien kanssa, mukavan viileässä säässä. Mantan kanssa tunnaria. Päätin, että nyt kohdataan vaikeudet. Tein alkuun omalla pari ruohikko etsintää (meillä on pihassa valtava ruohikko, kukahan tulis leikkaamaan..), jotka sujui hyvin. Toin kasan vieraita lähelle ja taas piilotin omaa, sujui hyvin. Varmisti nuuhkaisemalla vierasta kasaa, ettei oma ollut siinä. Sitten tein rivin, jossa oli n. 7 kapulaa + oma. Haisteli nyt hyvin ja toi oman, jes! Näitä pari kertaa. Noh, laitoin kapulat nyt ympyrään. Siinä sitten teki tokalla kerralla virheen ja nappasi väärän. Menin kieltämään ja jäi vain tuijottamaan mua ja odottamaan, että autan. Ei tarjonnut itse enää etsimistä, joten otettiin uudestaan ja toin tuolin nyt eteen. Nytpä sujui, haisteli hyvin ja toi oman. Huh, kiitos tuolin. Tuoli otetaan nyt taas mukaan peliin muistuttamaan haistelusta.

Wendy teki kanssa tunnaria etsien pelkästään omaa ruohikosta, ihana haistelija oli! Tehtiin kanssa sivulletuloja, ja arvatkaas mitä, Wendy tuli sivulle paljon pienemmällä käsiavulla kuin aiemmin ja ilman, että mulla oli nami kädessä! Jihuu! Pienet on ilot :) Loppuun paikkamakuu molempien kanssa. Manta teki tässä kovasti töitä, olipa kiva.

Sää nähtävästi nyt viilenee, ja mulla alkoi loma. Nooh, ainakin päästään taas tokoilemaan.

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Huonot harkat

Tänään jäi huono maku tokosta, hitsi vie, mikä laji! :) Lähdettiin aamupäivästä Pataria kohti, ilma oli lähes helteinen, joten uitin koirat matkalla Joutjärven rannalla. Ei oltu aiemmin siellä käyty, ja kun koirat sitten olivat käyneet viilentymässä saivat kauniin ruskean värin... Ja tuoksuivat suolta. Patarilla otin molemmat koirat autosta ja suunnistimme tokokassin kanssa keskelle kenttää. Wendy sai odotella maaliin kytkettynä.

Mantan kanssa tehtiin seuraavaa:
-aloitin ohjatulla. Olin laittanut pikkutötsiä ympäriinsä (uuden zetan mukaan) ja otettiin eka yhdellä tötsällä merkkiä. Ohjatun kapulat, oikean ja vasemman olin jo vienyt. En vienyt kapuloita ollenkaan syvälle vaan olivat merkin kanssa samassa linjassa. Merkkiä oli aluksi vaikea kiertää, meinasi kiertää kauempana olevaa merkkiä, sai kierroista pallon palkaksi. Sitten stoppasin merkille, stopit napakoita, mutta en nyt itse oikein osaa päättää, mitä vaadin Mantalta, nyt jää aivan merkin viereen seisomaan, vaikka ehkä toivoisin jäävän merkin taa... Hmmm. Jotenkin nuo kierrot ja merkit tuntui söheltämiseltä.. Niin, ja kun stoppasin merkille, lähti Manta mua kohti ennen aikojaan hakemaan kai palloa. Joten en saanut kauhean montaa merkin paikkaa palkattua. Sitten rupesi jo ennakoimaan merkin stoppia ja piti kierrättää kokonaisena. Olipa hankalaa.
Sitten itse ohjattu. Otettiin merkille meno ihan läheltä (n. 2 m) ja stoppasin. Sitten odotin hetken ja pyysin hakemaan, ensin oikean ja tokalla vasemman. Hienot noudot ja varmat suunnat.

Manta sai odotella "käy siihen" käskyllä kentän laidalla, kun rupes sivulletulo treenissä haihattelemaan (lähti nuuhkimaan kenttää). Pysyi muuten hyvin siellä Wendyn treenin ajan. Wendy pääsi siis purkamaan höyryt :) Ja tehtiin jääviä, pelkkää istumista. Hanakasti taas tarjoili maahanmenoa, mutta jalka-avulla sain siltä istumisia myös. Perusasentoon tulo ei vaan onnistu ilman namia ja selkeää käsiapua, en yhtään ymmärrä, miksi. Jos annan vain pienen vihjeen, haukahtaa mulle ja tarjoaa jotain muuta. Ei tätä oo treenattukaan kun ehkä vuos :O

Manta taas hommiin ja oli motivaatio töihin parempi pienen odottelun jälkeen.
-Seuruu. Kontakti oli nyt hyvä, jouduin katsomaan sivusilmällä koiraa, kun olin yksin. Muuten seuruu ei tuntunut hyvältä. Kun kovasti yritti katsoa aivan mun silmiin niin tapahtui pientä muutosta paikassa. Ei tuntunut niin tiiviiltä ja oli himppu liian edessä. Hittolainen sentään! Tein tosi vaihtelevia pätkiä suoraan lennosta ja perusasennosta. Ideaali olis se paikka, mitä on nyt aiemmissa treeneissä pitänyt ja pää vähän ylös ja mun reiteen päin. Ei siis sovi se, että niskat nurin koittaa tapittaa mua. Palkkailin kuiteskin kontaktinpidosta, kun se oli treenin tarkoitus. Sai kinkkua.
-Tunnari. Tästä jäi ikävä maku. Tunnarissa on nyt palattava taaksepäin. Mä en tajua, miten olen saanut tän nyt tekemättä mitään pieleen?! Toi mitä sattuu, aina kun helpotin, toi oman kapulan kyllä, mutta haisteli ehkä oikeasti vain parilla kerralla. Nyt vaikutti, että ei vaan haistellut ja siksi toi sitten ekan kohdalle osuvan. Haistelutreenejä nyt taas...

Että tällaista. Käytin vielä lopuksi koirat Niemen satamassa, ihanalla hiekkapohjaisella rannalla uimassa, ihan koirien uimapaikka oli. Karisivat suot niskasta ;) Oli sit jo parempi fiilis itselläkin, kun koirat nauttivat viilentymisestä :)

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Metsähommia

Kyllä tässä nyt vaan täytyy kunnostautua tekemään taipumuskoeharjoituksia kummankin kanssa, josko loppukesästä päästäisiin kokeisiin mukaan. Metsässä kyllä lenkkeillään säännöllisesti ja uimassa käydään, mutta ei se ole sama asia, kun ne yhdessä viipottavat menemään. Yksin ollaan aina vähän ypöjä ;) Sen sain taas eilen todeta...

Eilen suunnattiin kohti Sipuran metsiä (ihan tässä meidän lähellä) ja tarkoituksena oli kummankin kanssa erikseen tehdä hakuharjoitusta, ihan vain metsässä kulkien. Otin ensin Wendyn kanssa ja olin aika toiveikas, sillä se irtoaa aina metsälenkeillä tehden kivoja pistoja, välillä tosin ei niin kivoja, jos ei heti säntää sieltä takaisin. No mitä vielä, Wendystäkin kuoriutui eilen esiin kunnon saappaankiillottaja! Voi pahus, kun harmitti, se vain jolkotteli mun edellä välillä ottaen muhun kontaktia sen näköisenä, että ollaanpa mukavalla päiväkävelyllä mamman kanssa. Kyllä se välillä jolkotteli jossain 15-20m:n päässä, muttei tietoakaan hausta, mitä yleensä tekee. Siirryttiin tien toiselle puolen, jossa metsä ei ole niin tiheää ja haku vähän parani tehden pari pistoa, mutta silti aika löysää oli meno. Tietysti aika kuumakin oli, mutta silti. No, Wendy pääsi autoon odottamaan Mantan vuoron ajaksi.

Manta ei ole tottunut ollenkaan itsenäiseen työskentelyyn ja odottaa aika hanakasti multa ohjeita. Häntä rupeaa kyllä vispaamaan, kun kehoitan etsimään "missä lintu" -vihjauksella. Kovasti yrittää etsiä, tosin aika lähellä ja rauhallisesti, mutta jotain sentään tajuaa vihjeestä. Aika liikkis se on :) Manta myös teki pari pistoa, mutta aika paljon saadaan tätä nyt treenata. Ens kerralla pitää ottaa pari dummya mukaan, joita vaivihkaa heittelen metsään ja Manta saa ne löytää. Vahvistaisin sitä, että jotain ollaan etsimässä ja JOTAIN KYLLÄ VÄLILLÄ LÖYTYYKIN. Ainakin mun omistamat walesit ovat olleet huonoja hakemaan ns. tyhjässä metsässä, riistan/pikkutirppojen hajuista kyllä syttyvät.

Wendyn otin vielä Mantan jälkeen samoihin puskiin hakemaan, missä Manta oli juuri ollut ja kylläpä haki (Mantan jälkiä) hienosti. Seisoin vain paikoillani ja sinnikkäästi ja vauhdikkaasti Wendy työskenteli tehden laajojakin tarkistuksia. Kehuin tästä, jotta sekin oppisi, mitä siltä haetaan. Tosin ei tietty toisen koiran hajujen etsimistä ;)

Hakuilujen jälkeen vein koirat vielä Merrasjärvelle uimaan. Matkalla sinne kuljettiin aika tiheän, kostean metsikön läpi ja näin kaukaa tiellä variksen. Otin äkkiä Wendyn kiinni, jottei lähde metsikköön. Manta sen sijaan äkkäsi pikkutirpat metsässä ja lähti niitä nostelemaan. Teki hienoa hakua nyt, kun oli jotain mitä jahdata. Tuli pillin vihellyksestä aina pois. Näin kyllä Mantan koko ajan, eli pysyi sen 50m:n tuntumassa. Uinnit sujui hyvin, uimassa kävivät kumpikin ja uimahepuleita saivat rannalla :) Takaisin mennessä Manta taas lähti metsikköön, nyt jo kovakorvaisempana ja sain ihan kieltää, ettei tarvitse enää mennä. Tein vielä pillillä hallintaharjoituksia, aina kun oli säntäämässä metsään, vihelsin sen istumaan. Manta on opetettu pentuna istumaan yhdestä vihellyksestä. Pitkään aikaan ei olla tätä otettu, mutta muisti hienosti sen ja napakoita istumisia teki :) Jäi hyvä mieli metsäretkestä. Lisää vaan treeniä ja seuraavaksi vuorossa myös jälkitreenit.

Aurinkoista viikonloppua!

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Patarin nurtseilla

Tänään saatiin treeniseuraa Rajamäeltä, kun Jonna kera Hertan ja Sumpan hurautti tänne tokoilemaan. Tosi kuuma, helteinen päivä oli, joten käytin kotoa lähdettyä koirat pulahtamassa. Kuivuivat vain tosi nopeesti eikä loppupeleissä kauheesti ollut tuosta hyötyä. Oispa joku jorpakko treenikentän vieressä, jossa vois kesken kaiken uittaa koiria. No se on vaan tehtävä koiran jaksamisen mukaan ja kuitenkin hyvät treenit saatiin taas aikaiseksi. Mantalla on ollut parin viikon treenitauko ihan muuten vaan :) Viime lauantainakin Wendy paikkasi Mantaa agilityssä, kun Manta oli viikonloppuna Jannen kanssa mökkeilemässä. Wendyhän olikin aikamoinen menijä agilityssä! Huh, alkuun ei meinannu housuissaan pysyä, meni esteitä kyllä, mutta oli niin iloinen, että piti välillä pomppailla mua vasten jne. Pikkasen sitten rauhoittui, kun sai päästellä höyryt pihalle. Nyt osas jo hakea putket ja hypyt, mutta päällejuoksut ja välistä vedot vierekkäisillä hypyillä oli vähän vaikeita. Saatiin kyllä niistäkin onnistumisia.

Mutta siis tämän päiväisiin tokoiluihin Patarilla. Manta teki alkuun ruutua. Mulla oli markkeri, jonka kanssa tehtiin ruudun paikkaa aika läheltä. Meillä on ollut hiirimatto markkerina pitkään, talvella oli pikkasen pienempi markkeri käytössä, mutta se ei toiminut. Manta kyllä saattaa läpsästä pikkumarkkeria, muttei jää siihen seisomaan. Eihän nyt spanielin isot tassut mahdu siihen. Noh, ollaan taas käytetty isompaa ja joka kerta toiminut hyvin. Kunnes tänään sain jonkun superviisaan idean kokeilla pienempää markkeria. Ja eihän se toiminut, juoksee kyllä markkerille, mutta kikkailee eikä hiffaa, että tassun pitää olla markkerilla. Sitä kun olen Mantalta aina vaatinut. Periaatteessa koiran ei nyt välttämättä tarvitsisi seistä markkerilla, kunhan juoksee sille, mutta Mantalla on toiminut tuo tassulla koskettaminen. Jonnalla sattui olemaan tavallinen hiirimatto mukana, jota saatiin lainata. Ja johan alkoi toimimaan. Kävin palkkaamassa namilla oikean paikan.

Sitten tehtiin ruutua pidemmältä matkalta, ja Jonna heitti narupallon palkaksi, kun Manta juoksi ruutuun. Lähetin ensin kiertämään merkin ja sitten ruutuun, näissä oli alkuun suunta vähän hukassa, mutta parin toiston jälkeen alkoi muistamaan. Lopuksi vielä lähempää suora ruutuun lähetys ja stoppasin sen sinne ja olipas hieno suoritus. Tähän oli hyvä lopettaa, vauhtikin oli jo aika kuumuuden veroittamaa. Manta pääsi odottelemaan.

Vikassa setissä otettiin häiriöharjoitus ensin sivulla ja sitten istuen ja minä Mantan edessä. Meni ok, pientä vilkuiluyritystä oli Jonnaan päin, mutta muuten ei mennyt lankaan. Noissa istumisissa ja makuissa Manta ei olekaan pitänyt ihan herkeämättä kontaktia, kun häiriöt oli kurssilla niin vaikeita, että se jo riitti, ettei kuunnellut muita. Sitten seuruuta. Vielä viime syksynä meidän ongelmana oli välilä edistäminen ja se, että Manta saattoi lähteä mun käskyn alta. No, nyt paikka on oikea, Manta pysyy nöyrästi käskyn alla, mutta kontakti uupuu. Jonna naksutteli aina, kun piti kontaktia ja palkkasin narupalloon. Jonnan kanssa puheltiin, että tätä on hyvä treenata, mutta jos ei työ tuo tulosta niin ei voi mitään. Seuraa kuitenkin ihan ok. Varsinkin seuruun alussa Manta ei ole ihan mukana eli nyt vauhdista seuraamaan lähtöjä ja muita variaatioita.

Kiitos Jonna treeniseurasta ja otetaan pian uusiksi! :)